Sijainti: N59°54,5’, 21°45,0’ E
Merikortti: sarja D, lehti 711 ja 716
Verkkosivut: https://www.bodo.fi/
Puolustusvoimat on viime vuosina luopunut monista saarikohteistaan ja saaria on avattu veneilijöille ja muille matkailijoille. Tunnetuimpia esimerkkejä lienevät Örö Saaristomerellä ja Vallisaari Helsingin edustalla. Bodö kuuluu purjehtijan näkökulmasta tähän samaan sarjaan, vaikka sen tarina onkin hiukan erilainen.
Jatka lukemista ”Bodö – purjehtijan kesäparatiisi”Purjeveneen oikea moottori on masto ja purjeet. Rikityyppejä on monia erilaisia, joista Itämeren perhepurjehtijoilla yksimastoinen toppi- tai osatakila lienee yleisin. Herkussakin on 3/4 osatakila ja edellisessä veneessämme Mayassa oli 7/9 osatakila. Tämän kirjoituksen oletuksena on siis tämä perusrikityyppi. Spinnupurjehdus on perhepurjehtijoille vähän jännittävää ja niin meillekin!
Jatka lukemista ”Spinnuttelua”Sijainti: N60’ 5,18’ E21’ 58,57’
Merikortti: sarja D, lehti 709
Verkkosivut: https://fi.brannskar.fi/
Kapteenin lempipaikka monien suosikkien joukosta on Brännskär Saaristomerellä. Viehättävän saaren omaleimainen tunnelma, saaristokahvilan ihanat herkut ja monet mukavat muistot saavat meidät palaamaan sinne aina uudestaan.
Jatka lukemista ”Brännskärin pullaa”Otteita lokikirjoista vuosien varrelta. Jälkikäteiset huomiot ja selitykset merkitty [hakasulkeisiin kursiivilla]. Lokirjaan merkitään reitti sekä kellonajan tarkkuudella oleelliset purjehdustapahtumat sekä sää ja siinä tapahtuvat muutokset. Lokikirjassa voi pitää myös päiväkirjaa ja merkitä epävirallisia kuvauksia päivän tapahtumista.
14:50 Puolipilvistä +22 / 5-8 E / Lähtö Kråköstä, purjeiden nosto heti. Väylää kohti länttä, Emäsalon länsipuolta kohti Pirttisaarta. Iso ja genoa. Varasatamat Spjutsund ja Sipoon Kaunissaari.
16:30 7-9 E / 7m runkoväylää Kalvönin länsipuolelta. Päätettiin mennä pidempää reittiä paremmalla tuulella. Kesän nopeusennätys puuskassa 6,4 kt [solmua].
18:00 Purjeiden lasku Bodön eteläpuolella, moottorilla Bodön itäpuolitse Pirttisaaren satamalahteen.
18:20 Genoan nosto Långholmenin eteläpuolella.
18:35 Purjeen lasku. Ei tuulta.
19:00 Rantautuminen Pirttisaaren Svartuddeniin. Laituri ja poiju. Saapuessa kölikosketus muta/hiekkapohjaan.
Taloelämässä sää ei juurikaan vaikuta elämäämme, näinä etäaikoina varsinkaan, kun lumipyryt, vesisateet, liukkaat tiet tai sumuiset ajokelitkään eivät aiheuta muutoksia päivien aikatauluihin. Purjehtijaksi kasvaessa sääennusteiden ja sään muutosten seuraaminen on ollut uusi opeteltava taito. Vielä tärkeämpää on ollut siihen suostuminen, että säiden säätäjästä riippuu, onnistuvatko suunnitelmat. Varautuminen myrskyyn purjeveneessä tarkoittaa ennen kaikkea joustavaa aikataulua ja riittäviä marginaaleja.
Jatka lukemista ”Myrskypilviä ja ukkosta ilmassa”Projektina oli veneen aurinkopaneelin asennus viikonlopun aikana. Viime viikon postauksessa saatiin asennus hyvään vauhtiin ja aurinkoinen lauantai-iltapäivä sujui mallikkaasti, kunnes aika oleelliset kiinnitysosat tipahtivat mereen. Kapteeni ryhtyi sukeltamaan ja kahden tunnin urakoimisen jälkeen toinen osa oli saatu pelastettua ja toisesta nähty pieni kulma mutapohjaan uppoamaisillaan.
Jatka lukemista ”Aurinkoenergiaa akkuihin, osa 2”Viime kesän lomapurjehduksen teema oli sähköongelmat: heti vesillelaskupäivänä moottorin sähkövika ilmeni sulakkeen palamisena. Alkulomasta aurinkopaneelin latausteho osoittautui olemattomaksi ja pakotti hakeutumaan lähes aina maasähkön varaan. Sitten moottorin sähköongelma ilmestyi uudestaan ja korjaustarvikkeita odoteltiin Nauvossa pitkään ja hartaasti. Moottorin ongelma saatiin lopulta korjattua, mutta paneeli oli auttamatta tiensä päässä. Uuden aurinkopaneelin asennus veneeseen olisi siis edessä.
Jatka lukemista ”Aurinkoenergiaa akkuihin”Kun kapu ensimmäisen kerran ehdotti purjeveneen hankintaa, förstin ensimmäinen ajatus oli, etteihän purjehtijaksi noin vain voi ruveta! Purjehdustaitohan pitää imeä äidinmaidossa tai vähintään kisata optariluokissa viimeistään kolmevuotiaana. Vai voisiko purjehtijaksi oppiminen olla mahdollista? Miten purjehtijaksi tullaan? Polkuja on tietysti yhtä monta kuin purjehtijoitakin, eikä yhtä oikeaa ole olemassakaan. Tässä mietteitä meidän opinpolustamme ja siitä, mitä tekisimme jälkikäteen toisin, jos voisimme.
Jatka lukemista ”Kaikki paitsi purjehdus on opittavissa?”Veneen varustelu on tasapainoilua painon ja tilan sekä tarpeellisuuden välillä. Tarpeen on tietenkin jos minkälaiset tavarat ja asiat, mutta tilaa on vähän ja kaikki lisäpaino hidastaa menoa ja huonontaa purjehdusominaisuuksia. Kisaveneissä tyypillisesti on hyvin riisuttu varustus, kun taas matkaveneissä mukavuuksia on enemmän. Mukavuus veneessä on esimerkiksi patja, moottori, jääkaappi ja keitin – vessasta puhumattakaan.
Jatka lukemista ”Varustelua ja suuria suunnitelmia”
S/y Herkun miehistö toivottaa kaikille lukijoille leppoisaa joulua ja hyvien tuulien vuotta 2022!
