H-star purjevene S/y Herkku

H-veneet perinteisesti purjehtivat erittäin hyvin, mutta H-Star mallin Hans Groop suunniteli kisakäyttöön eli nopeaksi, herkkäkulkuiseksi ja hyvin purjehtivaksi. Sisätilaratkaisujen ansiosta H-Star on myös asuttava perhevene

H-starin purjehdusominaisuuksista

H-star on kuin tehty Suomen saariston vaihteleviin ja kevyisiin tuuliin. Vene kulkee mukavasti kevyelläkin tuulella ja nousee erinomaisesti vastatuuleen. Riki on erittäin hyvin trimmattavissa, eli purjeiden säätö on helppoa. Taaksepäin kallistuvien saalinkien takia barduunoita ei välttämättä tarvita ja Herkussakaan niitä ei toistaiseksi ole. Osatakilasta johtuen kippari kaipaisi kuitenkin mahdollisuutta kiristää keulastaagia ja barduunat ovatkin hankintalistalla. Herkkuun on edellisen edellinen omistaja päivittänyt koko sitlootan levyisen, taljoilla säädettävän levangin, joka mahdollistaa isopurjeen trimmaamiseen kaikkiin tuuliolosuhteisiin.

Kryssillä ja sivutuulessa vene kallistuu noin 20 astetta herkästi, mutta ei siitä juuri enempää tuulen noustessakaan. Avotilassa on hyvät laidat ja kannella kaiteet, joten putoamista ei tarvitse pelätä. Aallokossa vene kuitenkin pärskii melko lailla ja avotilassa on pesukoneolosuhteet melko helposti. Herkussa on puomi tavallista alempana ja ulottuu lähes takastaagiin asti.

/

H-starin sisätilat

H-star purjevene todella on kokoaan tilavampi poikkeuksellisen sisätilaratkaisun ansiosta. Berndt Lindqvist on suunnitellut sisätilat ajatuksenaan mahdollistaa salongissa oleskelu silloinkin, kun joku puuhailee pentterissä tai kulkee kannelta sisätiloihin. Tavallisesti näin pienessä veneessä laskeudutaan avotilasta kajuutan takaosaan, jossa on toisella puolella pentteri ja lyhyt sohvapunkka ja toisella puolella pidempi sohvapunkka. Pöytä on sijoitettu sohvapunkkien väliin ja pöydän ohi kuljetaan keulapiikkiin, yleensä pienen säilytystilan ja laipio-wc:n läpi.

Lindqvistin ratkaisu oli siirtää kulku kajuuttaan keskelle venettä: avotilasta laskeutuvien portaiden taakse jää tila isolle pöydälle, jonka ääreen mahtuu mukavasti neljä henkilöä syömään. Sohvapunkat jatkuvat pistoina avotilan alle. Punkkien alla ja selkänojina toimivissa sivuhyllyissä on runsaasti säilytystilaa ja laipioon on saatu vielä todella tilavat lokerot, jotka hyödyntävät avotilan alla olevaa tilaa. Tällä ratkaisulla pöydän ääressä istujien ei tarvitse väistellä jatkuvasti paikasta toiseen siirtyjiä eikä kokkia.

Portaat laskeutuvat veneen keskellä olevaan, korkeaan tilaan, jossa paaran puolella on kelluva uuni/liesi, tiskiallas ja melko paljon säilytystilaa. Styyran puolella on tilava ruokakaappi, muutama vetolaatikko ja jääkaappi sekä iso karttapöytä/laskutila. Keulapiikkiin kuljetaan paaran puolelta pienen välitilan, jossa on säilytyslokeroita ja naulakot, kautta. Keulapiikki on matala, mutta nukkumatilaa on kahdelle. Punkan alla on melko iso lokero, jossa meillä on lähinnä septitankki ja lämmittimen polttoainetankki. Styyran puolella keulapiikin takana on H-starin erikoisuus: ovellinen wc. Näin pienessä veneessä sitä ylellisyyttä on varsin harvoin tarjolla! Mukavuuslaitos on toki pieni, mutta toimiva. Wc-tilaan on meillä sijoitettu lämmitin ja vessa toimiikin tarvittaessa myös kuivauskaappina.

Purjeveneen nimi

Veneen uudelleennimeäminen on joidenkin mukaan kyseenalaista, mutta Herkun kohdalla ainakin kaksi omistajaa on päätynyt tähän ratkaisuun. Ilmeisesti Ahdin, Näkin ja muiden jumalien ja jumalattarien lepyttely on onnistunut, koska vene edelleen kelluu. Alunperin veneemme on nimetty Doncellaksi, eli neidoksi tai palvelijattareksi.

Päijänteen aikoina vene on ollut nimeltään Ilveena, mutta Näsijärvelle muuttaessa ja omistajan vaihtuessa tiukkaan Tappara-faniin oli nimi ilmeisesti pakko vaihtaa ja nimeksi valikoitui Tsili. Tsili tietenkin tuo mieleen tuliset mausteet, mutta omistakeisesti kirjoitettuna.

Kirjauduttuaan kymmeniin satamiin edellisen Maya-veneen kanssa ja jouduttuaan tavaamaan nimeä (ei Maija vaan m-a-y-a) satamakonttoreissa niin suomeksi kuin ruotsiksi, försti halusi nimen, jota ei tarvitse selittää. Erilaisia vaihtoehtoja pyöriteltiin jonkin aikaa, mutta ruoka ja herkutteluteemasta johdettu Herkku oli melko pian selvä valinta.

---

Miehistö

Tässä esitellään tarinan sivuhenkilöt, eli S/y Herkun miehistö.

Purjehtiva perheemme on noin kymmenen vesilläolovuoden aikana hioutunut oikeaksi miehistöksi, jossa jokaisella on sopivasti vastuuta ja kullekin sopiva rooli. S/y Herkun miehistö on siinä mielessä moderni yksikkö, että päällystöä on yhtä paljon kuin gasteja – tosin Herkun päällystö tekee niin purjehdus- kuin taloustöitä huomattavasti johtamistöitä enemmän.

Herkun kapteeni

Il Capitano on menettänyt sydämensä veneelle, merelle ja varmaan hiukan asennushommillekin. Mitä ei tiedä tai osaa, kapteeni selvittää youtuben, googlen ja kaverille kilauttamisen avulla. Kapu on ollut vesillä pikkupojasta lähtien ensin perheen ponttooniveneellä Pohjois-Saimaalla, sitten kala- ja retkiveneillä Sulkavalla. Inttiaikoina tutuksi tuli meri ja saaristot Suomen rannikoilla Porista Kotkaan vähän erilaisesta vinkkelistä miinalautan miehistössä. Kun kapteeni ei purjehdi eikä korjaa venettä (yllättävän pienen osan ajasta siis), aika kuluu kokkaillessa ja kitaraa soitellessa.

---

Försti

General manager on ainakin omasta mielestään korvaamaton veneasioiden organisoija. On kyseessä sitten varusteiden talvisäilytys, asiapapereiden hallinnointi, korjaus- ja hankintalistan ylläpito, kesälomabunkraus tai satamaan tultaessa marssijärjestyksen laatiminen, förstillä on asian hoitamiseksi systeemi ja luultavasti muutama excel-taulukko valmiina. Försti on pienestä pitäen tykännyt olla vesi jalkojen alla: pikkulikkana hienoa oli päästä huopaamaan verkkojen laskua iltasella ja nostoa anivarhain aamulla papan mukaan Päijänteelle. Riippumatossa försti lukee dekkaria tai hömppää, elämäkertaa tai milloin mitäkin ja jos lukemisen hoitaakin äänikirja, kädet ovat vapaana neulomaan.  

---

Vanhempi gasti E

Vanhempi gasti E hoitelee aamiaiset ja lounaat vauhdissa, hyppää laiturille tai rantaan ottamaan veneen vastaan, putsaa kyljet kiiltäviksi jollastaan käsin ja hilataan tarpeen tullen mastoon pieniä korjauksia tekemään. E on retkeillyt vauvasta saakka vesillä: ensin Saimaalla moottoriveneellä teltassa yöpyen ja viisivuotiaasta saakka purjehtien. E on aina valmis auttamaan, oli kyseessä kokkaus, pyykkisäkkien raahaaminen pesutupaan, purjeiden vinssaaminen tai jäätelönostoretki lähikioskille. Vapaa-aika vanhemmalla gastilla kuluu koripalloa treenaten niin kotona kuin satamissakin.

---

Nuorempi gasti pikku-e

Nuorempi gasti e on Aku Ankkojen suurkuluttaja, joka on viettänyt veneessä kaikki kesät kaksivuotiaasta alkaen. Satamapäivinä jollaan pakataan akkari, eväät ja ankkuri ja e soutaa suojaiseen paikkaan lekottelemaan siestan ajaksi. Rantautuessa ankaroliina ja poijuhaka ovat nuoremman gastin vastuulla ja samoin keulaköysien kiristäminen ja sitominen. Pikku-e:n erikoistaito on miehistön viihdyttäminen milloin hienoilla piirustuksilla, milloin kojulla, josta saa ostaa iltapalaa tai korttipelejä. Taloelämässä pikku-e treenaa korista ja pelaa kavereiden kanssa.

---

Ps. satamaan tultaessa marssijärjestys on yleensä seuraava: kiinnittyminen laituriin/rantaan, isopurjeen pakkaaminen, kannen ja sitlootan siistiminen, rantautumisryypyt (aikuisille), palvelusatamissa satamamaksun selvittäminen ja jäätelöiden hankinta (lapsille), sisätilojen siistiminen ja riippumaton rikaaminen.

Lähteet

https://web.archive.org/web/20100122210825/http://www.advertti.fi/veneily/

https://www.sailguide.com/batfakta/h-star